Vettä, vettä ja vettä

Rakas blogiseni. Tänään on ollut kiva, mutta aivan liian sateinen päivä. Vettä on tullut koko päivän kuin Esterin pyllystä! Anteeksi ruma kielenkäyttöni, mutta olen todella kettuuntunut tästä säästä :( Kerron nyt kuitenkin tarkemmin päiväni kulusta.

Aamulla heräsin herätyskellon ja sadepisaroiden ääneen. En saanut illalla kovin hyvin unta pollaani, joten olisin voinut oikein hyvin jäädä vielä nukkumaan. Nousin kuitenkin reippaasti ylös ja tallustin suihkuun. Saatuani aamutoimet kotosalla valmiiksi, lähdin ulos sateeseen. Koska en omistanut tuolloin vielä sateenvarjoa, jouduin kävelemään alkumatkan sateen uhrina. Suojatietä ylittäessäni viereeni käveli tummaihoinen nainen lapsensa kanssa, ja hän otti minut sateenvarjonsa alle aina työpaikalleni asti! Hän tunnisti heti että olen suomalainen ja oli tosi mukava. Ei vain suomessa ikään olisi noin kukaan tehnyt! :D Työpaikallemme oli tullut pariksi viikoksi tet-tyttö suomesta, ja lähdinkin hänen kanssaan takaisin vesisateeseen (tällä kertaa kuitenkin työkaverin sateenvarjo mukanani) hakemaan aamupalaa ja kahveja porukalle. Sieltä palattuamme kirjoitin kolumnini loppuun, ja sain sitten tehtäväksi aloittaa tekemään ehdottamaani juttua Fuengirolan turisti-infosta. Koska infopisteellä ei ollut omia nettisivuja, ja emme olleet varmoja kuinka hyvin siellä puhutaan englantia, lähdin käymään itse infopisteellä siinä toivossa että saisin samalla reissua tehtyä haastattelun. Infopisteelle oli matkaa 1,3 km ja ei todellakaan ollut kaikista mukavin matka kävellä mahdottomassa vesisateessa sinne ja takaisin, tyhjän saaliin kanssa. Nimittäin infopisteellä minulle kerrottiin että he eivät voi antaa haastatteluja, vaan niitä pitää pyytää isommalta jehulta sähköpostilla. Sain siis ainoastaan tämän sähköpostiosoitteen. Kotimatkalla työkaverini sateenvarjo teki kuoleman, joten kävin ostamassa minulle ja hänelle uudet sateenvarjot matkalla olleesta kiinakaupasta. Siellä oli kiva myyjä joka antoi minulle nenäliinan, koska ilmeisesti meikkini olivat levinneet. Enpä ollut tästäkään tietoinen :D Työpaikalle päästyäni kirjoitin isolle jehulle englannin kielisen mailin, ja lähdin sitten hakemaan itsellleni lounasta frescosta. Iltapäivästä sitten vielä sain aloittaa kirjoittamaan keksimääni juttua Kulttuurishokista. Etsin netistä infoa aiheesta, ja haastateltavaa psykologia suomesta, ja aloiti kirjoittamaan omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa pätkää.

Töistä päästyäni menin hakemaan Thelman pullapuodista iiiison paketin reissumies ruisleipää, ja heitin sitten ruisleivän, tietokoneen ja kameran kämpille. Lähdin saman tien takaisin sateeseen kohti Mercadona ruokakauppaa. Siellä sain kyllä taas etsiä jonkin aikaa ostoslistani asioita. Mm. Kermaa sain kysyä kolmelta myyjältä ja löysin sen vasta sitten 8DD Kotiin lopulta päästyäni kenkäni, sukkani ja housuni olivat polviin asti likimärät, joten vaihdoin suosiolla lököhousut ja villasukat jalkaan. Sitten pilkoin keittojuurekset ja kanapalaset muutamaan pussiin pakasteeseen valmiiksi. Täällä ei tosiaan saa keittojuureksia valmiiksi pusseissa, vaan ne pitää pilkkoa paketeista itse! Ja kaupassa ei ole marinoitua kanaa muuta kuin lihatiskillä. Ostin siis marinoimatonta kanaa, joka oli pilkkoessa ehkä ällöttävintä lihaa mitä olen koskaan pilkkonut :S Nyt sitten aloitin joka iltaisen dataushetkeni. Huomenna olisi töissä tiedossa ainakin kulttuurishokki jutun jatkamista. Huomisesta kuitenkin lisää vasta huomenna!

Hasta luego! :)

- Tytti

Havaintoja Espanjasta:

• Espanjalaiset ovat huomaavaisempia mitä Suomalaiset (Ainakin tämän päivän sattumusten perusteella!)
  
• Aurinkorannikko on nimetty aivan väärin (Ainakin viimepäivien perusteella!)
  
• Espanjalainen kana on outoa ja ällöä. (Ainakin ulkonäön perusteella!)
  
• Espanjalaiset tekevät vaikeasti jopa keittojuurekset (Miksi niitä ei voi olla pakastepusseissa!)
  
• Oisin rikas jos olisin ryhtynyt tänään Fuengirolassa sateenvarjojen myyjäks, koska niitä tuntui kaipaavan usemapi ihminen (Minä mukaan lukien) ja rikkinäisiä oli paljon roskiksissa ja kaduille hylättynä.