Töitä ja ensimmäisiä kunnon kokkailuja

Heipparallaa taas näin iltasella.

Nyt on masu täynnä, nimittäin kokkasin vähän aikaa sitten töistä tultuani spagettia ja jauhelihakastiketta. Ette voi uskoa millaisen sotkun voi yksi ihminen noin perus ruokaa kokatessaan saada aikaan! Spagetteja oli ympäri ämpäri keittiön kaappien ovia ja jauhoja oli siellä täällä ja jauhelihapalasia liesi täynnä : D En voinut kuin nauraa suoritukselleni! Ruoka oli ihan mukiin menevää vaikka itse sanonkin. Suolaa oli ropissut ehkä hieman liikaa mutta se kuuluukin mun kokkailuihin. Aina on joko liikaa, tai liian vähän suolaa. En osaa suolabalanssia kokkailussa :D Jäi kuitenkin huomiseksikin syötävää. Jospa nyt alkaisin vaikka kertomaan muusta päiväni kulusta.

Menin aamulla suihkun kautta töihin, ja tein taas yllätysyllätys aamutoimeni siellä. Avasin siis rautaverhot ja lähdin sitten hakemaan vakikahvilastamme kahvia porukalle. Kävi kuitenkin niin että tilauksia ottaessani, yksi työkavereistani puhui puhelimeen ja lähdinkin hakemaan kahveja ilman hänen tilaustaan erehdyksessä. Palasin siis tultuani vielä kahvilaan hakemaan hänen tilauksensa :D Koska lehti meni tänään painoon, meille harjoittelijoille ei ollut kovinkaan paljoa tekemistä. Sain muutamia kuvia muokattavaksi lehtikelpoisiksi, kävin postissa työkaverini kanssa viemässä lähteviä kirjeitä ja lehtiä, hain lounasta ja päiväkahvit porukalle ja loppupäivästä laitoimme firman tarroja lehtipusseihin toisen harjoittelijan kanssa. Työpäivä oli mukava, mutta hieman ”työtön” voisiko sanoa :D Postissa käydessämme, pyörähdimme samalla pohjoismaalaisessa ruokakaupassa. Ostin sieltä itselleni levyllisen fazerin sinistä, joka kylläkin maksoi 2,90 :OO Mutta se oli sen arvoista <3

Kotiin lähtiessäni kotimatkallani minua tuli vastaan rankkuri auto, johon mies vei häkissä oranssi valkoista kissaa. Teki mieli juosta höpisemään miehelle englantia ja viedä kissa mukanani kämpille 8( Rankkurit on tyhmiä. Haluaisin pelastaa kaikki kodittomat eläimet niiltä :(( … alan kuulostaa aika pahasti kettutytöltä … :D Sitten vastaani tuli auto, jossa oli kuskina nainen, ja takapenkillä istui pieni tyttö. Nainen taisi tosiaan selittää tytölle, ja naisen kädet vispasivat siihen tahtiin että hyvä että ratti suorassa pysyi :D Käsillä elehtiminen puhuessa on ihan okei, mutta miksi sitä pitää tehdä jopa ajaessa?? Tähän kyllä vaadittaisiin melkein lakipykälää, kuten puhelimessa puhumiseen ajaessa ;D Menin töistä suoraan läheiseen kiinakauppaan ostamaan puulastaa jotta saisin jauhelihan ruskistettua. Tajusin samalla kaupassa, että eihän minulla ole kämpällä mitään kauhojakaan, joten ostin samalla pari kappaletta niitä. Ostin myös kolme uutta keittiöveihtä, koska niitä ei kämpälläni ollut valmiina kovin montaa myöskään. (Kaksi mini veihtä jotka olivat tosi ”teräviä”) Lisäksin ostin foliota eväsleipien käärimiseen. Sieltä suuntasin lähikauppaani, Spariin. Sieltä etsin vaivalla itselleni lihaliemikuutioita ja jauhoja. Sanakirjaa puhelimesta avuksi käyttäen :D Sieltä tulinkin tänne kotiin jossa kokkasin, sotkin, söin, siivosin ja tulin dataamaan :D

Sellaista menoa tänään. Vielä yksi työpäivä ja olen valmis viikonlopun viettoon. Kahtellaanpas huomenissa, Paipai!

- Tytti

p.s. Ajattelin aloittaa tästä lähin blogi-kirjoituksissa osion, ”Havaintoja Espanjasta” jossa kerron havaintoja espanjalaisista tavoista ja asioista ja eroavaisuuksista ym. tänne kuuluvista elämäni asioista :D Osio voi myös olla omalla tavallaan sen kertaisen blogikirjoituksen tiivistelmä. Tässä osio ensimmäisen kerran:

Havaintoja Espanjasta:

• Espanjalaiset elehtivät käsillään puhuessaan, jopa autolla ajaessaan!
• Espanjalainen jauheliha haisee oudolle.
• Espanjankielestä ei saa tolkkua puhujan tuntemuksista.
• Lähikaupassani on halvempia Kit-Katteja mitä työmatkani varrella olevassa karkkikaupassa.
  
• Yksi ihminen voi sotkea ihmeellisen paljon kokatessaan spagettia ja jauhelihakastiketta.
• Suolaa on mahdotonta onnistua laittamaan ruokaan täydellinen määrä.