Hyvää huomenta!
Espanja aika käy vähiin! Junani kohti lentokenttää lähtee parin tunnin kuluttua, ja näillä näkymin lentoni pitäisi lähteä ajallaan. Näin ainakin netistä tehdyn tarkistukseni mukaan. Laukut on pakattuna, kämppä siistinä, ja roskat vietynä. Olen siis avaimien luovutusta vaille valmis lähtöön kohti kotimaata.
Minua hieman mietityttää selviytymiseni näiden laukkujen kanssa lentokentälle, ja toisaalta miten onnistun suunnistamaan lentokentällä :D Suvin ohjeiden mukaan kannattaa kuitenkin mennä vain massan mukana niin selviää! Tähän siis pyrin! ;D Pientä jännitystä ilmaan luo myös virkailijan arvonta. Laukun sakkokilot, maksaako vai eikö maksaa? Toivottavasti kaikki menisi kuitenkin hyvin :) Kyseessä on tosiaan nyt aivan ensimmäinen kerta kun lennän yksin yksin yksin, ilman ketään vähäänkään tuttua. Dinddinddiii. Toivon saavani ikkunapaikan että saa katseltua maisemia.
Lentoni pitäisi olla Helsinki-Vantaan lentokentällä 21.30 suomen aikaa, ja isosiskoni tulee minua vastaan. Olen yön häneen luonaan, ja maanantaina hyppään junaan kohti pohjanmaata.
Mitkä siis ovat fiilikset? Fiilikset ovat edelleen melko käsittämättömät, kirjaimellisesti. Tilanne on melko sama kuin tänne lähtö vaiheessa. En siis oikein tajua missä ollaan menossa. :D Tuntuu oudolta päästä taas kotiin. Toisaalta tuntuu että aika on mennyt mielettömän nopeaa, toisaalta tuntuu taas että olen ollut pidempään kuin lähes kolme kuukautta pois kotoa. Osaltaan tuntuu taas että olisin ollut kesälomalla ja palaan nyt kouluun, kylläkin talvisempaan aikaan :D
On todella kiva päästä kotiin omalla tavallaan, mutta osaltaan – en olisi muuten ikinä ensimmäisen viikon aikana uskonut sanovani tätä – tulen ikävöimään varmasti tiettyjä asioita Espanjasta. Ihmiset osaavat olla täällä välillä yllättävän ystävällisiä ja huomaavaisia, välimeren tuulessa on mukava istua rannalla, kitkatit,yms. hihi :D
Näin lopuksi sanottuna, en siis kadu päätöstäni lähteä työharjoitteluun ulkomaille. Oli kyllä aivan lähtemisenarvoinen reissu! :) Olen todella kiitollinen täällä kokemastani ajasta työharjoittelupaikalleni, joka oli aivan mahtava. Suuri kiitos kuuluu myös ihmisille jotka ovat tehneet täällä olostani kotoisaksi, listan kärjessä tietenkin Suvi. :)
Nyt kuitenkin lopetan höpinät, toivotaan että lentokone pysyy ilmassa! Vihoviimeinen naula tämän blogin arkkuun tulee luultavasti maanantai-iltana. Pyrin kokoamaan jonkin sortin kuvakollaasin sitä varten :)
Hasta luego!
- Tytti
Havaintoja Espanjasta:
- Espanja havainnoituna, matka käy takaisin havainnoimaan Suomea :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti