Mä oooooooooooooooooon täällä taaaaaaaaaaaaaaaaaaaaas! No kuis hurisee? Eli Tytti on laskeutunut jälleen Suomen maalle. En malttanut vielä mennä nukkumaan, joten ajattelin kirjoitella vielä blogikirjoituksen matkapäivästäni. Matka oli todellakin tääääyynä kommelluksia toisensa perään! Niistä pian lisää :P
Tosiaan, jos lähdetään liikkeelle siitä mihin viimeisin blogikirjoitus jäi: ELI! Sainkin puhelun kiinteistövälitysfirmalta, ja menin kirjoittamaan vesi/sähkölasku sopimuksen sinne. Ne siis maksettiin takuuvuokrastamme, ja sainkin ylijäävää rahaa vielä! Sitten kämppä tultiin tarkistamaan. Siivoiluni eivät kuitenkaan aivan täysin kelvanneet, joten jouduin maksamaan vielä 30€ siivousmaksua. Sitten jäin vielä yksin kämpälle hetkeksi ja lähdin kohti juna-asemaa. Matkani alkoi mukavasti, koska päästyäni n. 100 m kämpän ovelta kohti juna-asemaa, laukkuni vetokoukku katkesi. Jouduin siis vetämään isoa raskasta laukkuani perässä siitä laukun yläosassa olevasta kantovivusta. Ylämäet oli mukavia :D Jouduin kieltämättä pitää matkalla muutaman levähdystauon. Lisäksi minulla oli jo valmiiksi talvitakki päällä, joten hiki oli taattua. Päästyäni lopulta junaan istahdin inva-paikalle laukkujeni kanssa. Olenpas julma kansalainen. Puolet matkasta minua tuijotti vastapäätä ruskeilla silmillään tyttövauva. Tiedän, olen aika tuijottamisen arvoinen, sen verran oudon näköinen.
Päästyäni junalla lentokentälle asti, oli vuorossa seuraava haaste: rullaportaat! Edelläni meni vartija, mutta itse en tuumannut/uskaltanut saada millään astuttua portaalle. Ne meni liian lujaaa!! Lopulta kuitenkin pääsin kahden laukkuni kanssa portaalle, ja katsoessani ylös huomasin vartijan nauravan minulle. Ei sillä, olisin kyllä itsekin nauranut itselleni :D Pääsin oikealle terminaalille, ja nousin hissillä oikeaan kerrokseen. Löysin taulun josta katsoin missä check innini on, ja lompsin sinne. Olin tässä vaiheessa jo meleko naatti! Olin menossa jo jonoon, kun huomasin että eihän siinä air finland lue! Huomasin myös että check innin alkuun on vielä puolituntia, joten istuin rennosti penkille odottelemaan, vedin henkeä, ja soitin poikakaverille Suomeen sen hetkiset kommellukset.
Kun kello läheni check innin alkamisaikaa, menin jonoon odottelemaan. Valitsin tietenkin juuri sen jonon, jossa jono meni hitaammin. Kun lopulta oli vuoroni, laitoin laukkuni punnittavaksi: 27,8….(sallittu 20kg) Shiiiiiiiiit. Virkailijat kertoivat että minulla on hieman ylipainoa, (yllätysyllätys). Vetosin kolmen kuukauden oleskeluaikaani. Sitten he pyysivät käsimatkatavaralaukkuani hihnalle. 11kg…(sallittu 5kg) Hihihi :D Naiset kertoivat minulle että laukku ei mene käsimatkatavarasta joten sen ainakin joutuu laittamaan ruumaan. Kysyin siis paljonko joudun maksamaan, ja he sanoivat: 30€….. En siis joutunut maksamaan kuin laukun ruumaan menon hinnan! Jippiiiiii! :D Kävin maksamassa laukun ja lähdin suunnistamaan kohti turvatarkastusta. Samassa huomaan jotakin oikean jalan kengässäni, nimittäin vetoketju on rikki. Tässä vaiheessa meinasi jo alkaa keittämään. Menin siis turvatarkastuksen läpi ja syömään ketutukseeni Burger Kingiin. Hyvä ruoka, parempi mieli.
Syötyäni kävin vielä tax free kaupassa ostamassa halpaa karkkia, ja vettä matkalle kiskalta. Sitten lähdin suunnistamaan kohti lähtöporttia. Sehän tietenkin oli juuri se kaikista kauimmainen portti koko terminaalissa! :D Ei näin. Odottelin pienen hetken kunnes porukkaa alettiin päästää sisään. Oma paikkani löytyi juuri ennen premium-osastoa, vanhan pariskunnan vierestä. Lento oli ajallaan, ja meni muutenkin hyvin. Syötäväksi saimma lihapullia ja muussia, ja juttelin matkan aikana paljon kaikkea mukavia vieressäni istuneen pariskunnan naisen kanssa. Sain kai puoleksi tunniksi ainakin ummistettua silmänikin.
Päästyäni Suomen kamaralla seurasin massaa ja löysin laukkuhihnalle. Laukkuja sai odottaa aika kauan, koska meidän lentomme lisäksi siinä pyöri kahden muun lennon laukut. Ensiksi tuli iso laukkuni. Väki väheni hihnalta, ja pikkulaukkuani ei tuumannut kuulua. Yhtäkkiä puhelimeni soi, ja mies ääni puhelimessa kertoo soittelevansa Helsinki-Vantaan lentokentältä, ja että laukkuni oli pelastettu rampin päältä, ja se on tulossa kohti liukuhihnaa, ja samallahan se sieltä tulikin!
Isosiskoni oli minua vastassa heti aulassa, ja menimme autolle suoraan. Nyt sitten istuskelen täällä hänen ja hänen poikaystävänsä kämpillä datailemassa. Matkapäiväni kruunasi, kun avasin laukkuni, ja huomasin että yhdestä 5kpl kitkat pakkauksestani oli syöty kolme kitkattia! XDDD Nälkäisiä turvatarkastajia liikkeellä! :D
Sellaista! Nyt on matkustettu yksin lentokoneellakin, ja ei se nyt niin vaikeata loppujenlopuksi ollut. Kommellukset olivat kuitenkin melko ensimmäiseen kertaan kuuluvia, kaikki kerralla periaatteella :D
Huomenna junani lähtee 7:30, joten taidan tästä pian lähteä paapimaan. Nimittäin alkaa peellä loppuu aalla huomenna on hienoo olla pohjanmaalla ;)
Huomiseen!
- Tytti
Havaintoja LENTOKENTÄLTÄ:
- Rullaportaat ovat liian haasteellisia nuorille tytöille jotka omistavat painavia laukkuja! Terveisin yhden tytön tutkimustulos.
- Virkailija: ”Tarvitsetko mitään laukuistasi ennen kuin ne menevät ruumaan?” Tytti: ”Eei enhän minä, kiitos” *Tytti kävelee nätisti kohti turvatarkastusta, kunnes huomaa: Toisesta kengästä vetoketju kokonaan rikki, irti, poikki, katki. EI NÄIN.
- Tytin neuvo: Kun elämä ottaa päästä, mene Burger Kingiin! *sulosointuinen tunnari musiikki*
- Do not follow the masses, follow the signs!
- Havainto: Laukkujen turvatarkastajia ei ruokita tarpeeksi!
Aika jännä toi käsimatkatavarajuttu ko mulla ne ei välittäneet mtn ;o
VastaaPoistavaikka laukku tosiaan paino sen 12 kg :D
VastaaPoista