Hyvää iltaa!
Huhuh kylläpä alkaa olla pitkä päivä takana! Tänään liikkeelle on lähdetty aamu yhdeksältä ja nyt pääsimme vähän aikaa sitten takaisin kotiin herkkujen ja parin vuokratun elokuvan kanssa. Laitoimme pakastepizzaa uuniin lämpenemään, ja aloimme yhteistuumin kirjoittaa blogejamme. Päivä on todellakin ollut harvinaisen mukava! Tiedossa raamatun mittainen pätkä, olkaapas hyvät:
Heräsimme tosiaan yhdeksältä ja raahauduimme tekemään aamuaskareitamme. Olo oli todella väsynyt, mutta selviydymme silti hyvissä ajoin sovitun hotellin eteen lähtöasemiin. Kuskiksi/oppaaksi meille lähti siis läheisen suomalaisen videovuokraamon omistaja, ja muuksi matkaseurueeksi minun ja Suvin lisäksi tuli kaksi työharjoittelukaveriani, heidän kämppiksensä ja hänen äitinsä. Ajomatka Gibraltarille kesti n. 2h ja taisin nukahtaa hetkeksi matkalla :D Mennessämme rajan yli meidän piti näyttää passimme kahteen otteeseen: Espanjalaispoliisille, ja englantilaiseen poliisinhattuun sonnustautuneelle poliisinaiselle. Fiilis oli siis ensisijaisesti … erilainen! Menimme heti aluksi paikalliseen luxus ravintolaan syömään. Ravintolaa kutsuttiin McDonaldsiksi.. oletteko koskaan kuulleet? :D Hinnat olivat joka puolella Gibraltaria ilmoitettu puntina, mutta euro kävi myös maksuvälineenä. Vaihtorahat annettiin kuitenkin aina puntina, joka oli vähän hassua :D Sitten lähdimme kävelemään kohti kauppakatua. Kaupungilla näimme paljon linnoitusmuureja, joita oli käytetty aikanaan paljon hyväksi taisteluissa. Muutenkin kaupunki oli todella tiivisrakenteinen, mutta rakennukset olivat paljon enemmän pohjoiseurooppalaisen tyylisiä. Kauppakadulla ensimmäinen asia mitä näimme, oli punainen puhelinkoppi! Eikun turistikuvailemaan! :D Sitten näimme myös Bobbyn :D
Sovimme paikan missä tapaisimme puoli kolmelta, ja lähdimme sitten omille teillemme. Ensiksi hoidimme tyttöjen kanssa gallupin pois alta. En voi sille mitään, muta sitten kun alan jännittämään englannin puhumistani, kononantit alkavat paukahtelemaan suussani ja lausuminen on yhtä möngerrystä. Näin oli myös aluksi. Onneksi kaikki haastateltavamme olivat mukavia, ja englanti alkoi kokoajan sujua paremmin ja paremmin. Ongelmaksi koin kuitenkin haastattelutilanteessa muistisanojen kirjaamisen nopeasta englannin puhumisesta. Nauhoitimme kuitenkin haastattelut kännykkääni, joten saan virkistettyä muistiani nauhoitusten avulla. Haastattelimme paria pariskuntaa, yhtä perhettä ja historiallista marssiryhmää. Kaikki olivat yhtä mieltä, että tuntevat itsensä täysin briteiksi. :D Sattuipa käymään niin, että kun haastattelimme tätä historiallista marssiryhmää, paikalla oli myös dokumentaristi, joka kuvasi videokameralla ryhmää. Hän kuvasi myös meidän haastatteluamme, ja kysyi lopuksi saako käyttää materiaalia dokumentissaan! Pääsimme siis dokumenttiin mukaan.. hups :D Sitten suuntasimme kiertelemään kauppoja, ja voi luoja kun itkin verta! Aivan mahtavia ja ihania ja täydellisiä vaatteita, ja puntahintakin vaikutti niiiiiiiiiiiiiiiin halvalta, mutta sitten kun sattui miettimään tai näkemään eurohinnan… -.-’ EI KIVA. Mukaani tarttui koko kauppakierrokselta ainoastaan yksi kaulakoru, ja sekin oli erityisen hieno mielestäni :)
Kun kello oli puoli kolme, mietimme lähtisimmekö käymään luonnonpuistossa. Koska liput sinne olivat vain 12,5 euroa, ja se olisi ehdottomasti näkemisen arvoinen, päätimme lähteä! Ajoimme ensiksi aivan saaren pohjoisrannikolle, jossa oli majakka. Majakan takana oli meri. Meren takana oli Afrikka… En voi sille mitään mutta heti kun näin Afrikan päässäni alkoi soimaan Mombasa-biisi xDDD Mutta aika mahtavaa ajatuksena että olen nähnyt Afrikan :D Sitten jatkoimme matkaa kohti luonnonpuistoa. Tiet olivat todella ohuita ja jyrkkiä. Välillä rukoilin mielessäni ”Jaksa auto jaksa!”, koska kyseessä oli melko vanha perheauto. Kierroksemme luonnonpuistossa aloitti tippukiviluola, ja voin sanoa että näky oli mykistävä. Yksi hienoimmista luonnonilmiöistä joita olen nähnyt! Lisäksi luolaan oli rakennettu esiintymislava katsomoineen, ja voin vain kuvitella kuinka hieno ja hyvä akustinen paikka tuo olisi esiintyä. Asia mikä nauratti meitä siellä, oli haju joka toi mieleen asuntomme! Luolassa oli nimittäin todella paljon kosteutta. Sitten jatkoimme katsomaan Gibraltarin tunnettuja apinoita, eli Magotteja. Ne olivat todella kesyjä, mutta niitä ei saanut syöttää taikka silitellä taikka rapsutella, koska ne purevat ja raapivat. Todella lähelle ne kuitenkin päästivät, ja poseerasivat kuin vanhat tekijät. Isoimmat Magotit olivat aivan koiran kokoisia, ja hieman pelottavia mölistessään. Pienimmät olivat söpöimpiä :) Sitten jatkoimme vielä katsomaan linnoitusluolaa, jonka Gibraltarilaiset ovat itse kaivaneet vuoren kallioon puolustuksen kannalta. Yleisölle oli näytillä tämä yksi pätkä kaivauksia, vaikka oikeasti niitä on vuori täynnä! Luolaan taikka tunneliin – miksikä sitä kutsuisikaan – oli todella mielenkiintoista tutustua. Voin vain kuvitella millaista siellä on ollut viettää pitempiäkin aikoja taistelujen aikana. Tutustuttuamme tähän, palasimme autolle, ja aloitimme matkan kohti kotia. Sovimme kuitenkin että matkalla pysähtyisimme vielä katsomaan Marbellan ökysatamaa.
Kotimatkalla nukahdin – taas vaihteeksi – ja heräsin vasta juuri ennen Marbellaa. Satama jota kävimme katsomassa, oli todellakin täynnä öky huvijahteja ja merkkivaateliikkeitä. Joissakin kaupoissa oli jopa vartija sisällä! Visiitti oli melko pikainen, koska oli jo aika pimeää ja alkoi sataan. Fuengirolaan päästyämme kiitimme kauniisti kyydistä, ja jatkoimme sitten suoraan mercadonaan. Ostimme vkl herkkuja, ja haimme sitten vielä vuokralle kaksi elokuvaa: ”Save the last dance” ja ”I love you Beth Cooper”. Ensimmäisen mainituista olen nähnyt ennenkin kauan aikaa sitten, ja se on mielestäni hyviä, ja toista mainitsemistani videovuokraamon täti suositteli meille.
Tällaista tänään! Päivä on ollut siis todella hauska, ja tämä pikku-Britannia kokeilu vahvisti haluani päästä vierailemaan isossa-Britanniassa – monen punnan kanssa! :D
Huomenna tiedossa löhöpäivä sunnuntain merkeissä.
Good night!
- Tytti
p.s. Kuvia tiedossa tähän postaukseen mahdollisesti huomenissa!
Havaintoja ENGLANNISTA:
- Englantilaiset ovat todella ystävällisiä ja kovia puhumaan. :)
- Englantilaiset vaatekaupat ovat aivan ihania! Jos olisin rikas, olisin ostanut kaikki kaupat tyhjiksi!
- Gibraltarin historia on mielenkiintoinen, ja on jännä kuinka hyvin taistelujen historia näkyy kaupunkikuvassa.
- Gibraltar ei todellakaan ollut niinkään turistirysämäinen, mitä olin kuvitellut.
- Gibraltarilla sakkiamme luultiin niin espanjalaisiksi, venäläisiksi, ruotsalaisiksi kuin saksalaisiksi :D
- Pikku-Britannia oli mukava paikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti